Kennokoko on yksi eniten väärinymmärretyistä kamera-ominaisuuksista, ja se vaikuttaa suoraan siihen, millaisen kuvakulman objektiivi tuottaa kamerassa. Sama 50 mm objektiivi näyttää aivan erilaiselta täyskennokamerassa kuin APS-C-rungossa, ja tämä hämmentää erityisesti niitä, jotka vaihtavat ensimmäistä kertaa kompaktikamerasta järjestelmäkameraan.
Mitä kennokoko tarkoittaa käytännössä
Kuvakenno on kameran sisällä oleva anturi, joka vastaanottaa objektiivin läpi tulevan valon. Mitä suurempi kenno, sitä enemmän valoa se pystyy keräämään samalla pikselikoolla, mikä näkyy erityisesti hämärässä kuvattaessa. Full frame eli täyskenno vastaa kooltaan perinteistä 35 mm filmiruutua, noin 36 x 24 mm. APS-C on selvästi pienempi, noin 23 x 15 mm valmistajasta riippuen, ja mikro 4/3 vieläkin pienempi, 17,3 x 13 mm.
Kennon koko ei ole sama asia kuin megapikselimäärä. 24 megapikselin APS-C-kenno ja 24 megapikselin täyskenno tuottavat saman resoluution kuvan, mutta yksittäiset pikselit ovat täyskennossa fyysisesti suurempia, mikä parantaa yleensä kohinan hallintaa isoilla ISO-arvoilla.
Täyskenno vs APS-C – kuvakulman ero
Tässä kohtaa moni menee sekaisin: APS-C-kenno ei muuta objektiivin polttoväliä, vaan rajaa kuva-alaa. Ilmiötä kutsutaan crop factoriksi eli kennokerroin, ja Canonilla se on 1,6x, useimmilla muilla valmistajilla noin 1,5x. Käytännössä 50 mm objektiivi APS-C-rungossa näyttää siis suunnilleen samalta kuin 75–80 mm objektiivi täyskennossa. Tarkempi selitys polttovälin vaikutuksesta löytyy artikkelista objektiivin polttoväli ja millimetrit.
Tällä on kaksi käytännön seurausta. Maisema- ja arkkitehtuurikuvaajalle APS-C on hankalampi, koska laajakulma kaventuu – 16 mm objektiivista tulee käytännössä noin 24–25 mm vastaava. Lintu- ja eläinkuvaajalle sama ilmiö on etu: 400 mm teleobjektiivi toimii APS-C-rungossa kuin 600 mm objektiivi ilman lisäkustannusta. Tämä on yksi syy, miksi moni Suomen luontokuvaajista pitää APS-C- tai mikro 4/3 -runkoa toisena kamerana nimenomaan lintukuvaukseen, vaikka päärunkona olisikin täyskenno.
Kuvakulman muutos vaikuttaa myös syväterävyyteen. Samalla aukolla ja etäisyydellä APS-C-kuvassa tausta pysyy tarkempana kuin täyskennossa, koska polttoväliä joudutaan kasvattamaan saman rajauksen saamiseksi. Aukon ja valovoiman perusteista kannattaa lukea lisää artikkelista aukko ja valovoima, sillä f-luku ja kennokoko vaikuttavat yhdessä kuvan syväterävyyteen ja bokehiin.
Mikro 4/3 ja pienemmät kennot
Panasonicin ja OM Systemin (entinen Olympus) mikro 4/3 -järjestelmä käyttää vieläkin pienempää kennoa, kennokerroin 2x. Tämä tarkoittaa, että 300 mm objektiivi vastaa kuvakulmaltaan 600 mm täyskennossa – erittäin houkutteleva yhdistelmä luonto- ja urheilukuvaajalle, koska optiikasta tulee kevyempää ja halvempaa kuin vastaavan kuvakulman täyskenno-objektiivi. Hintana on hieman heikompi suorituskyky hämärässä ja rajallisempi syväterävyyden hallinta.
Kompaktikameroissa kenno on usein vielä tätäkin pienempi, tyypillisesti 1 tuuman luokkaa. Tästä syystä kompaktikameran kuvanlaatu jää järjestelmäkameraa heikommaksi hämärässä, vaikka objektiivi olisikin valovoimainen. Aloittelijalle sopivista rajoista ja hyödyistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kompaktikamera aloittelijalle.
Yleinen myytti: isompi kenno tarkoittaa aina parempia kuvia
Tämä on yksi valokuvauksen sitkeimmistä väärinkäsityksistä. Täyskenno on todistetusti parempi hämärässä kuvattaessa ja antaa enemmän liikkumavaraa syväterävyyden kanssa, mutta se ei tee kenestäkään parempaa kuvaajaa. Rajaus, valon ymmärtäminen ja objektiivin laatu vaikuttavat lopputulokseen huomattavasti enemmän kuin kennon koko. Moni aloittelija ostaa kalliin täyskennorungon halvalla kit-objektiivilla ja saa heikomman lopputuloksen kuin kokenut kuvaaja APS-C-rungolla ja hyvällä optiikalla.
Yleisimmät virheet kennokoon valinnassa
Kolme virhettä toistuu kamerakaupan asiakaskunnassa säännöllisesti.
Vaihdetaan täyskennoon ilman tarvetta. Jos kuvaat pääasiassa päivänvalossa ja jaat kuvia somessa, APS-C riittää käytännössä aina eikä erottele juuri mitenkään lopputulosta.
Unohdetaan objektiivien hintaero. Täyskenno-objektiivit maksavat usein 30–50 % enemmän kuin vastaavat APS-C-objektiivit, koska optiikan pitää kattaa suurempi kenno-ala.
Ei huomioida crop factoria objektiivia valittaessa. Moni ostaa 24 mm objektiivin luullen saavansa laajan maisemakuvan, mutta APS-C-rungossa kuvakulma vastaa noin 36 mm objektiivia täyskennossa – ei enää kovin laaja.
Kennokoko ja hintaluokat
Aloittelijan peilitön APS-C-kamera, kuten Canon EOS R50 tai Sony ZV-E10, maksaa tyypillisesti 500–1 200 euroa. Täyskenno-runko lähtee keskitasolta, esimerkiksi Sony A7 tai Canon EOS R noin 1 200–2 500 euron hintaluokassa, ja ammattitason mallit kuten Sony A7R V tai Canon EOS R5 liikkuvat 2 500–8 000 eurossa. Keskiformaattikennoa käyttävät Hasselblad ja Fujifilm GFX -sarja sijoittuvat 6 000–20 000 euron haarukkaan ja ovat käytännössä vain studio- ja kaupallisen kuvauksen ammattilaisille.
Suomessa kennokoon mukaan sopivaa runkoa kannattaa vertailla useasta liikkeestä, sillä esimerkiksi Rajala Camera ja Verkkokauppa.com pitävät valikoimissaan sekä APS-C- että täyskennomalleja rinnakkain, ja henkilökunta osaa usein neuvoa kumpi sopii omaan kuvaustarpeeseen paremmin.
Usein kysyttyä
Kannattaako aloittelijan ostaa suoraan täyskennokamera?
Ei yleensä. APS-C-runko on edullisempi, objektiivit halvempia ja kuvanlaatu riittää valtaosaan käyttötarkoituksista. Täyskennoon kannattaa siirtyä vasta, kun hämärän kuvaus tai syväterävyyden hallinta tulee aidosti vastaan.
Voiko APS-C-objektiiveja käyttää täyskennorungossa?
Useimmiten kyllä, mutta kamera rajaa kuvan automaattisesti APS-C-kokoon, jolloin megapikselimäärä ja kuva-ala pienenevät. Toisin päin, täyskenno-objektiivi toimii APS-C-rungossa täysin normaalisti ja hyötyy vielä crop factorin tuomasta lisäkurottavuudesta.
Miksi mikro 4/3 -kamerat ovat suosittuja luontokuvauksessa?
Kennokerroin 2x tekee teleobjektiiveista käytännössä kaksi kertaa pidempiä kuvakulmaltaan, mikä on arvokasta lintu- ja eläinkuvauksessa ilman raskaan ja kalliin optiikan hankintaa.
Yhteenveto
Kennokoko ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono ominaisuus, vaan kompromissi kuvakulman, kohinanhallinnan, hinnan ja järjestelmän koon välillä. APS-C sopii useimmille harrastajille erinomaisesti, täyskenno tuo lisää liikkumavaraa hämärässä ja ammattikäytössä, ja mikro 4/3 palvelee erityisesti niitä, jotka tarvitsevat pitkää tavoittavuutta kevyellä kalustolla. Paras tapa varmistaa oikea valinta on kokeilla eri kennokokoja fyysisessä liikkeessä ennen ostopäätöstä, sillä kuvakulman ero näkyy paremmin kameran läpi katsottuna kuin teknisissä taulukoissa.