Striimauslaitteet kannattaa hankkia oikeassa järjestyksessä, koska aloittelevan striimaajan tai YouTube-sisällöntuottajan suurin riski on käyttää 2 000 € väärään paikkaan. Tämä artikkeli käy läpi striimauksen peruskokoonpanon kameran, äänen, valon ja kuvansiirron osalta. Lopuksi lukija tietää, mitä tarvitsee heti ja mikä voi odottaa. Ohjeet sopivat pelistriimaajalle, podcastin videoversioita tekevälle ja yrittäjälle, joka lähettää webinaareja Teamsiin tai YouTubeen.
Rajaus: striimausta pyörittävä tietokone ja näyttö hankitaan tietokonekaupasta, ja puhelimella striimaavan telineet ja laturit löytyvät puhelinkaupasta. Kamerakaupasta haetaan kuvan- ja äänentallennuksen laitteet eli kamera, objektiivi, mikrofoni, valot, kaappauslaite ja jalusta.
Striimauksen peruskokoonpanon neljä osaa
Toimiva kokoonpano rakentuu neljästä osasta. Jos yksikin niistä on heikko, kokonaisuus kärsii, vaikka muut osat olisivat huippuluokkaa.
- Ääni – USB- tai XLR-mikrofoni, tarvittaessa äänikortti
- Valo – 1-2 LED-paneelia tai softbox
- Kamera – web-kamera, peilitön kamera tai videokamera
- Kuvansiirto – USB-suoratoisto, HDMI-kaappauslaite tai kuvamikseri
- Tuki – kolmijalka, pöytäteline tai nivelvarsi
Järjestys on tarkoituksellinen. Kokenut sisällöntuottaja laittaa ensimmäiset rahat ääneen, seuraavat valoon ja vasta sitten kameraan.
Myytti: 4K-kamera tekee striimistä ammattimaisen
Tämä on yleisin harhaluulo. Twitch ja suurin osa YouTube-livelähetyksistä katsotaan 1080p-resoluutiolla, ja Twitchin bittinopeus on tyypillisesti rajattu noin 6 000 kbps:iin. Tämä bittinopeus ei riitä siirtämään 4K-kennon tarkkuutta katsojalle asti. Rakeinen, hämärässä kuvattu 4K-kuva näyttää lähetyksessä huonommalta kuin hyvin valaistu 1080p-kuva edullisesta kamerasta.
Katsoja antaa anteeksi keskinkertaisen kuvan, mutta huonoa ääntä hän ei kestä. Kaikuva huone, tuulettimen surina tai näppäimistön kolina saa hänet sulkemaan lähetyksen nopeammin kuin mikään kuvavirhe.
Ääni ensin: mikrofonin valinta striimaukseen
Aloittelijalle USB-mikrofoni on yksinkertaisin ratkaisu. Esimerkiksi Shure MV7 (noin 250 €) toimii sekä USB- että XLR-liitännällä, joten sitä voi käyttää myös myöhemmin äänikortin kanssa. XLR-polku on edullinen: Rode PodMic maksaa noin 100-120 € ja yksinkertainen USB-äänikortti 100-200 €.
Dynaaminen mikrofoni sopii kotistudioon paremmin kuin kondensaattorimikrofoni. Se poimii vähemmän huoneen kaikua ja taustamelua, mikä on tärkeää käsittelemättömissä huoneissa, joissa on kova lattia ja iso ikkuna. Liikkuvaan kuvaukseen sopii langaton nappimikrofoni, kuten Rode Wireless GO II (noin 250-300 €). Suuntakuvioista ja kiinnitystavoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa mikrofonit videokuvaukseen.
Ammattilainen sijoittaa mikrofonin 5-15 cm päähän suusta nivelvarren varaan. Pöydälle jätetty mikrofoni tallentaa kirjoittamisen ja pöytään kohdistuvat kolahdukset.
Valo ratkaisee kuvanlaadun enemmän kuin kenno
Hämärässä jokainen kamera nostaa ISO-arvoa, jolloin kuvaan tulee kohinaa ja automaattitarkennus alkaa haeskella. Suomessa tämä korostuu, koska marraskuusta helmikuuhun ikkunasta tulee vain vähän tai ei lainkaan päivänvaloa iltaisin striimattaessa. Kunnollinen valaistus on Helsingissä tarpeellinen ja Oulussa välttämätön.
Peruskokoonpanoon riittää kaksi LED-paneelia, joiden värilämpötilaa voi säätää. Edulliset paneelit maksavat 50-150 € kappale ja esimerkiksi Elgato Key Light noin 180-200 €. Softbox antaa pehmeämmän valon, mutta se vie enemmän tilaa pienessä työhuoneessa. Salama ei sovi videoon, koska kuvaus vaatii jatkuvaa valoa. Eroja käydään läpi artikkelissa LED-jatkuvavalo ja salama.
Päävalo asetetaan noin 45 asteen kulmaan kasvoihin nähden ja vähän silmien tason yläpuolelle. Toinen, heikommalle säädetty valo tasaa varjoja vastakkaiselta puolelta.
Kamera ja kuvansiirto tietokoneelle
Peilitön kamera tuo selvimmän parannuksen web-kameraan verrattuna. Isompi kuvakenno ja valovoimainen objektiivi saavat taustan sumenemaan luonnollisesti. Sony ZV-E10 ja Canon EOS R50 (aloittelijaluokka, noin 600-1 000 € objektiivin kanssa) on suunniteltu sisällöntuotantoon, ja kumpikin toimii web-kamerana suoraan USB-kaapelilla.
USB-suoratoisto on helppo, mutta laatu jää usein kaappauslaitetta heikommaksi. HDMI-kaappauslaite, kuten Elgato Cam Link 4K (noin 100-150 €), siirtää kameran kuvan tietokoneelle puhtaana. Kamerasta pitää silloin tarkistaa, että siinä on clean HDMI -lähtö eli kuva ilman valikoita ja tarkenninmerkkejä. Usean kameran tai podcast-kokoonpanoissa kuvamikseri, kuten Blackmagic ATEM Mini (noin 300 €), vaihtaa kuvakulmaa napin painalluksella.
Järjestelmäkameroissa on videokäytön rajoituksia, jotka tulevat esiin vasta tunnin lähetyksessä. Esimerkiksi tallennusaika voi olla rajattu ja runko voi ylikuumentua. Niistä kerrotaan enemmän artikkelissa videokuvaus järjestelmäkameralla.
Objektiiviksi kit-objektiivi kelpaa, mutta pöydän ääressä kuvatessa APS-C-kennolle sopiva laajakulmainen 16-24 mm f/1.4-f/1.8 -objektiivi (Sigma tai Samyang, 300-500 €) on käytännöllisempi. Valovoimainen aukko päästää kennolle enemmän valoa ja sumentaa taustaa.
Yleisimmät virheet striimauslaitteiden hankinnassa
Akku tyhjenee kesken lähetyksen. Kameran oma akku kestää videokäytössä usein vain 60-90 minuuttia. Ratkaisu on verkkovirtaa käyttävä dummy-akku (30-60 €) tai USB-C-virransyöttö, jos kamera tukee sitä. Ilman sitä kahden tunnin lähetys katkeaa melkein varmasti.
Laitteisiin panostetaan, mutta verkkoyhteys unohtuu. 1080p60-lähetys tarvitsee noin 6-8 Mbit/s lähetysnopeutta, ja varaa kannattaa olla 10-15 Mbit/s. Wi-Fi-yhteydessä kuva pätkii, joten ammattilainen vetää verkkokaapelin reitittimeltä tietokoneelle.
Kaikki ostetaan kerralla. Moni aloittaja hankkii ensimmäisellä viikolla kameran, gimbalin, kolme valoa ja kuvamikserin. Kahden kuukauden kuluttua puolet laitteista on käyttämättä. Gimbal ei kuulu pöydän ääressä striimaavan kokoonpanoon lainkaan.
Mistä striimauslaitteet kannattaa ostaa Suomessa
Suomi on pieni markkina, ja valtaosa striimaus- ja videotarvikkeista myydään verkossa. Rajala Camera, Verkkokauppa.com ja PhotoStore.fi kattavat suurimman osan valikoimasta. Fyysisiä kamerakauppoja on lähinnä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Myymälässä kannattaa kokeilla etenkin mikrofonia ja kameran käyttöliittymää, koska niiden tuntumaa on vaikea arvioida tuotekuvista.
Verkko-ostoksilla on kuluttajasuojalain mukainen 14 päivän palautusoikeus. Kameran ja mikrofonin toimivuus kannattaa testata omassa huoneessa omalla tietokoneella heti, kun paketti saapuu. Matkalle lähtevän sisällöntuottajan on hyvä muistaa, että litiumakut kuljetetaan lentokoneessa käsimatkatavaroissa eikä ruumassa.
UKK – striimauksen peruskokoonpano
Paljonko striimauksen peruskokoonpano maksaa?
USB-mikrofonista, kahdesta LED-paneelista ja hyvästä web-kamerasta koostuva aloituspaketti maksaa noin 300-600 €. Peilittömän kameran, kaappauslaitteen, XLR-mikrofonin ja kunnollisten valojen kokoonpano maksaa noin 1 000-2 000 €.
Riittääkö web-kamera striimaukseen?
Riittää, jos valaistus on kunnossa. Hyvin valaistu web-kamerakuva näyttää paremmalta kuin pimeässä huoneessa kuvattu peilittömän kameran kuva. Peilitön kamera kannattaa ostaa, kun ääni ja valot ovat jo kunnossa.
Tarvitaanko striimaukseen kuvamikseri, kuten ATEM Mini?
Yhden kameran striimiin ei. Kuvamikseristä on hyötyä, kun kameroita on kaksi tai enemmän tai kun lähetystä halutaan keventää tietokoneelta erilliselle laitteelle.
Hankintajärjestys pähkinänkuoressa
Ensimmäiset rahat kuuluvat dynaamiselle mikrofonille ja nivelvarrelle, seuraavat kahdelle LED-paneelille ja vasta sen jälkeen kameralle. Kameraa valittaessa kannattaa tarkistaa kaksi asiaa: toimiiko se pitkään verkkovirralla ja onko siinä clean HDMI -lähtö. Ennen ensimmäistä julkista lähetystä kannattaa tehdä tunnin mittainen yksityinen testistriimi. Silloin näkee, kestääkö akku, lämpeneekö kamera ja kuuluuko äänessä huminaa, ennen kuin katsojat huomaavat sen.