
Dronekuvaajan suurimmat riskit liittyvät harvoin itse laitteeseen, vaan lentokieltoihin ja yksityisyyteen. Moni ostaa ensimmäisen dronensa, esimerkiksi 800-1 200 € maksavan DJI Mini 4 Pron, ja lähtee kuvaamaan mökkimaisemia tietämättä, että lentoalue voi olla rajoitettu tai että naapurin pihan kuvaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Tämä artikkeli kertoo, missä Suomessa saa lentää, mitä yksityisyydensuoja vaatii ja miten kuvauslento suunnitellaan niin, ettei siitä seuraa sakkoja tai riitoja.
Lentokiellot dronekuvauksessa – mistä rajoitukset tulevat
Suomessa droneja valvoo Traficom, ja säännöt perustuvat EU:n yhteiseen dronesääntelyyn. Kuvaamista harrastava kuuluu lähes aina avoimeen kategoriaan. Siinä enimmäiskorkeus on 120 metriä ja dronen on pysyttävä koko ajan näköyhteydessä.
Lentokiellot ja -rajoitukset on määritelty UAS-ilmatilavyöhykkeinä. Tyypillisiä rajoitettuja alueita ovat lentoasemien lähiympäristöt, sotilasalueet, vankilat, voimalaitokset ja osa viranomaiskohteista. Lisäksi Traficom voi asettaa tilapäisiä rajoituksia esimerkiksi valtiovierailujen tai suurtapahtumien ajaksi. Juuri nämä yllättävät kuvaajan usein, koska alue voi olla tavallisesti vapaa.
Ammattilainen aloittaa jokaisen lennon tarkistamalla ajantasaisen kartan, eikä luota viime viikon tietoon. Virallinen karttapalvelu näyttää vyöhykkeet ja niiden ehdot. Joillakin vyöhykkeillä lentäminen on kokonaan kielletty, toisilla se on sallittu luvalla tai tietyn korkeuden alapuolella. Tarkemmat rekisteröinti- ja lupavaatimukset on koottu artikkeliin dronen lentosäännöt Suomessa.
Alle 250 gramman myytti
Yleisin väärinkäsitys kuuluu: ”Alle 250-grammainen drone ei tarvitse rekisteröintiä, joten saan lentää missä haluan.” Väite on väärä kahdella tavalla.
Ensinnäkin operaattorin rekisteröinti vaaditaan myös kevyeltä dronelta, jos siinä on kamera, joka pystyy tallentamaan henkilötietoja. Lelu on ainoa poikkeus. Käytännössä jokainen kuvauskäyttöön ostettu DJI Mini -sarjan drone edellyttää siis rekisteröitymistä ja operaattoritunnuksen kiinnittämistä laitteeseen.
Toiseksi paino ei poista ilmatilavyöhykkeitä. Kevyelläkään dronella ei saa lentää lentoaseman lähialueella ilman lupaa. Paino vaikuttaa siihen, kuinka lähelle ihmisiä saa lentää ja mitä koulutusta lentäjältä vaaditaan. Kieltoalueisiin se ei vaikuta.
Painavammilla laitteilla, kuten 4 000-10 000 € maksavalla Mavic 3 Cinellä, vaatimukset kasvavat. Lentäjältä edellytetään vähintään verkkokoe, ja asuinalueiden läheisyydessä lentäminen vaatii laajemman pätevyyden. Luokat ja kokeet on käyty läpi artikkelissa dronekuvaajan koulutusvaatimukset.
Yksityisyys – mitä saa kuvata ja mitä julkaista
Lentolupa ei anna lupaa kuvata. Ilmailusäännöt ja yksityisyydensuoja ovat eri asioita, ja kuvaajan on noudatettava molempia.
Suomen rikoslaissa salakatselu koskee kotirauhan suojaamia paikkoja. Niitä ovat asunnot, pihat ja aidatut piha-alueet, sekä myös esimerkiksi pukuhuoneet. Kun drone leijuu omakotitalon pihan yläpuolella ja kamera osoittaa terassille, rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, vaikka kuvia ei koskaan julkaistaisi. Yleisellä paikalla, kuten torilla tai rannalla, kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua.
Julkaiseminen on oma kysymyksensä. Tunnistettavan henkilön kuva ei ole automaattisesti ongelma, mutta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on rangaistavaa. Kaupallisessa käytössä mukaan tulee lisäksi tietosuoja-asetus (GDPR). Yrityksen markkinointivideoon kuvattu tunnistettava ihminen on henkilötieto, ja sen käsittelylle tarvitaan peruste.
Rajatapaus on taajaman maisemakuvaus. Jos laajasta yleiskuvasta Tampereen keskustan yllä ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä, yksityisyysriski on pieni. Kun samassa kuvassa zoomataan kerrostalon parvekkeelle, tilanne muuttuu kokonaan. 4K- ja 48 megapikselin kennot tekevät rajaamisesta jälkikäteen helppoa, joten tunnistettavuus kannattaa arvioida jo kuvatessa. Kennon ja zoomin vaikutuksesta kuvaan kerrotaan artikkelissa dronen kameraominaisuudet.
Luonto, linnut ja suojelualueet
Suomen luonto houkuttelee ilmakuvaajia. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on kuitenkin omat järjestyssääntönsä, ja niissä dronen käyttö voi olla kielletty tai luvanvaraista. Säännöt vaihtelevat alueittain, joten ennen Pohjois-Suomen tunturiretkeä kannattaa tarkistaa kohteen säännöt alueen ylläpitäjältä.
Lajisuojelu koskee myös alueiden ulkopuolella. Pesivän kotkan tai huuhkajan häiritseminen on luonnonsuojelulain vastaista, ja drone on linnulle helposti uhka. Kokenut luontokuvaaja käyttää pesimäaikaan mieluummin pitkää teleobjektiivia maasta käsin kuin dronea.
Yleisimmät virheet
Kolme virhettä toistuu kerta toisensa jälkeen. Ensimmäinen on se, että luotetaan valmistajan sovelluksen geoaitaukseen. DJI:n sovellus varoittaa monista kohteista, mutta virallinen tieto on Suomen viranomaiskartassa, eikä sovellus aina tunne tilapäisiä rajoituksia.
Toinen virhe on lähteä kuvaamaan ilman suunnitelmaa yksityisyydestä. Häämaiseman tai mökkirannan lento voi tallentaa naapurin pihan, ja tarve sitä rajata huomataan vasta editoidessa. Ennen lentoa kannattaa katsoa, keitä alueella on, ja tarvittaessa kertoa naapureille kuvauksesta. Kuvakulma kannattaa valita niin, että vieraat pihat jäävät pois.
Kolmas virhe liittyy matkustamiseen. Dronen litiumakut kuljetetaan lentokoneessa käsimatkatavaroissa, ei ruumassa. Monet lentoyhtiöt rajoittavat myös akkujen kapasiteettia ja määrää. Kohdemaan dronesäännöt voivat poiketa Suomesta, vaikka EU-säännöt ovat pääosin yhteiset.
Näin suunnittelet turvallisen kuvauslennon
Ammattilainen käy saman tarkistuslistan läpi ennen jokaista kuvauskeikkaa:
1. Tarkista ilmatilavyöhykkeet ja tilapäiset rajoitukset virallisesta karttapalvelusta samana päivänä.
2. Varmista, että operaattoritunnus on voimassa ja kiinnitetty laitteeseen.
3. Selvitä, onko kohde suojelualue tai onko sillä omia järjestyssääntöjä.
4. Arvioi, näkyykö kuvassa kotirauhan piirissä olevia alueita tai tunnistettavia ihmisiä.
5. Tarkista vakuutusturva. Kotivakuutuksen vastuuvakuutus ei aina kata dronevahinkoja.
Maksuttomia vakuutuksia ei ole, joten vastuuvakuutuksen ehdot kannattaa lukea ennen ensimmäistä lentoa eikä vasta vahingon sattuessa.
UKK
Tarvitseeko alle 250 gramman kameradrone rekisteröinnin?
Kyllä. Jos dronessa on kamera eikä se ole lelu, operaattorin on rekisteröidyttävä Traficomille. Painoraja vaikuttaa lentäjän koulutusvaatimuksiin ja lentämiseen ihmisten lähellä, mutta ei rekisteröintivelvollisuuteen.
Saako naapurin taloa kuvata dronella?
Yleiskuvaa, jossa talo näkyy osana maisemaa, voi yleensä kuvata. Pihan tai ikkunoiden tarkoituksellinen kuvaaminen voi täyttää salakatselun tunnusmerkit, koska piha kuuluu kotirauhan piiriin.
Mistä näen, onko alueella lentokielto?
UAS-ilmatilavyöhykkeet ja tilapäiset rajoitukset näkyvät virallisessa karttapalvelussa. Tarkista ne aina ennen lentoa, koska tilapäiset rajoitukset voivat tulla voimaan lyhyellä varoitusajalla.
Ilmakuvaus vastuullisesti
Hyvä ilmakuva syntyy, kun kuvaaja tuntee sekä taivaan säännöt että maan ihmiset. Lentokiellot tarkistetaan joka kerta virallisesta lähteestä, rekisteröinti hoidetaan kevyestäkin kameradronesta ja kotirauhan piirissä olevat alueet rajataan pois jo kuvatessa. Kamerakaupan myyjä osaa neuvoa laitevalinnassa ja tarvikkeissa, mutta vastuu lennosta on aina lentäjällä.