Kamerarungon käyttöikä mietityttää, kun käytettyä runkoa harkitsee tai oma kamera on laukaistu satoja tuhansia kertoja. Kamerarungon käyttöikä ei riipu pelkästään suljinlaukaisujen määrästä, vaan myös säilytyksestä, kuvausolosuhteista ja siitä, millainen sulkijamekanismi kamerassa on. Tämä artikkeli auttaa arvioimaan, kuinka kauan oma tai ostettava runko vielä kestää ja milloin korjaus kannattaa.
Asiasta hyötyvät eniten käytettyä kameraa etsivät harrastajat, paljon sarjakuvausta tekevät luonto- ja urheilukuvaajat sekä hääkuvaajat, joiden rungot kuluvat nopeimmin.
Mitä suljinlaukaisujen luokitus oikeasti kertoo
Valmistajat ilmoittavat mekaanisille sulkimille testatun kestävyysluvun. Aloittelijatason DSLR- ja peilittömille kameroille luku on tyypillisesti noin 100 000-150 000 laukaisua. Keskitasolla se on 150 000-300 000, ja ammattirungoissa 300 000-500 000. Esimerkiksi Canon ilmoittaa EOS R5:n sulkimen kestävyydeksi 500 000 laukaisua.
Luku on keskiarvo testiolosuhteissa. Se ei ole takuu eikä viimeinen käyttöpäivä.
Osa sulkimista hajoaa jo 60 000 laukaisun kohdalla, ja osa toimii vielä kaksinkertaisella määrällä luokitukseen verrattuna. Siksi pelkkä laskurin lukema ei riitä arvioimaan, missä kunnossa runko on.
Myytti: laukaisumäärän ylittyessä kamera on loppu
Yleinen väärinkäsitys on, että 150 000 laukaisuun luokiteltu kamera muuttuu romuksi, kun lukema ylittyy. Näin ei ole. Suljin on vaihdettava osa, ja valtuutetuissa huolloissa sulkimen vaihto maksaa mallista riippuen tyypillisesti noin 200-500 €. Ammattirunkojen vaihto voi olla kalliimpi.
Kun sulkimen vaihtaa, kamera saa käytännössä uuden mekaanisen sydämen. Kuvakenno, prosessori ja tarkennusjärjestelmä eivät kulu laukaisuista samalla tavalla. Hyvin pidetty Nikon D750 tai Canon EOS 5D Mark IV voi uudella sulkimella palvella vielä vuosia.
Raja tulee vastaan halvemmissa rungoissa. Jos käytetyn aloittelijakameran arvo on 250-350 €, yli 300 euron sulkimenvaihto ei ole taloudellisesti järkevä.
Elektroninen suljin muuttaa laskelmaa
Peilittömien kameroiden elektroninen suljin ei kuluta mekaanista suljinta lainkaan. Nikon Z9 ja Sony A9 III on rakennettu kokonaan ilman mekaanista suljinta. Monissa muissa peilittömissä elektronista suljinta voi käyttää rinnalla.
Luontokuvaaja, joka kuvaa kesällä tikkoja ja kahlaajia 20-30 kuvaa sekunnissa elektronisella sulkimella, ei kuluta mekanismia ollenkaan, vaikka laukaisuja kertyisi kauden aikana kymmeniä tuhansia. Kannattaa muistaa, että osa kameroista laskee myös elektroniset laukaisut samaan laskuriin. Silloin lukema näyttää rungon kuluneen enemmän kuin se on kulunut.
Elektronisessa sulkimessa on omat rajansa: rolling shutter -vääristymä nopeissa kohteissa ja välkyntä LED-valaistuksessa. Salamakuvaus vaatii usein edelleen mekaanista suljinta. Studiokuvaaja kuluttaa siis mekanismia, vaikka kamera olisi peilitön.
Muu kuluminen, joka jää laskurilta huomaamatta
Kokenut kamerakaupan asiantuntija katsoo laskurin lukeman jälkeen heti muita kulumisen merkkejä. Nämä kertovat usein enemmän rungon todellisesta historiasta:
Kumipinnat ja kahva: irtoava tai liukas kumi kertoo kovasta käytöstä ja auringolle altistumisesta.
Muistikorttipaikka: taipuneet CF-nastat tai löysä SD-luukku aiheuttavat katkonaisia tallennusvirheitä.
Kennon pinta: naarmut ja pinttynyt lika, joka ei lähde puhaltimella.
Säänkestävyystiivisteet: vanhenevat 5-10 vuodessa, vaikka kamera näyttäisi päältä hyvältä.
Kääntönäytön sarana ja nauhakaapeli: vloggauskäytössä tämä on usein ensimmäinen hajoava osa.
Myös kennonvakaimen (IBIS) mekanismi on liikkuva osa. Jos kamerasta kuuluu ravistaessa normaalia voimakkaampaa kolinaa tai kuvissa näkyy selittämätöntä epätarkkuutta pitkillä valotusajoilla, vakain voi olla vioittunut.
Suomen olosuhteet tuovat oman lisänsä. Pakkasesta lämpimään sisätilaan tuotu kamera kerää kosteutta, ja toistuva kondensoituminen voi hapettaa liitäntöjä. Lapissa revontulia kuvaava runko joutuu kovempaan rasitukseen kuin Helsingin katukuvaajan kamera, vaikka laukaisumäärä olisi sama.
Näin selvität laukaisumäärän
Nikonin rungot tallentavat laukaisumäärän yleensä kuvan EXIF-tietoihin, joten sen voi lukea mistä tahansa EXIF-lukijasta. Canonin ja Sonyn kohdalla tieto on usein piilossa, ja sen lukemiseen tarvitaan erillinen ohjelma tai valmistajan huolto. Jotkin mallit näyttävät lukeman huoltovalikossa.
Ammattilainen pyytää käytettyä runkoa ostaessaan myyjältä tuoreen, muokkaamattoman RAW-tiedoston ja tarkistaa sen itse. Kuvakaappaus valikosta ei riitä. Kattavampi tarkistuslista löytyy oppaastamme käytetyn kameran kunnon tarkistukseen ennen ostoa.
Laskuri voi myös nollautua, jos suljin on vaihdettu huollossa. Silloin huoltokuitti on arvokkaampi kuin itse lukema.
Yleisimmät virheet rungon kunnon arvioinnissa
Ensimmäinen virhe on ostaa matalan laukaisumäärän runko tarkistamatta muuta kuntoa. Vuosia kosteassa kellarissa seissyt kamera, jolla on 8 000 laukaisua, voi olla huonompi ostos kuin säännöllisesti huollettu 90 000 laukaisun runko.
Toinen virhe on ylimaksaminen ammattirungosta, jonka suljin on jo lähellä luokitusta. Jos Canon EOS-1D X Mark II:lla on takanaan 400 000 laukaisua, hinnoittelussa pitää huomioida tuleva sulkimenvaihto.
Kolmas virhe on vanhan akun käyttäminen. Paisunut tai kuumeneva litiumakku voi vaurioittaa akkukoteloa. Vaihtoakku maksaa tyypillisesti 40-90 €, joten vanhaa akkua ei kannata pitää käytössä. Lentomatkalla vara-akut kuljetetaan aina käsimatkatavaroissa, ei ruumassa.
Huolto, takuu ja kuluttajansuoja
Kamerakaupat Helsingissä, Tampereella ja muissa isoissa kaupungeissa välittävät huoltoja valmistajien valtuutetuille huolloille. Rajala Camera hoitaa sekä huoltoja että käytettyjen kameroiden kauppaa. Ennen isoa korjausta kannattaa pyytää kustannusarvio. Lisää aiheesta oppaassamme huoltopalveluista kamerakaupassa.
Kuluttajansuojalain virhevastuu ei pääty valmistajan takuun loppuun. Jos kameran suljin hajoaa kohtuullisen vähällä käytöllä selvästi ennen odotettavaa käyttöikää, myyjällä voi olla vastuuta myös takuuajan jälkeen. Verkosta ostetulla kameralla on lisäksi 14 päivän palautusoikeus. Liikkeen komissiomyynnissä tai yksityiseltä ostetuilla kameroilla ehdot vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa kirjallisesti.
UKK: kamerarungon kestävyys
Kuinka monta vuotta kamerarunko tyypillisesti kestää?
Harrastajan käytössä, noin 5 000-15 000 kuvaa vuodessa, runko kestää helposti 10 vuotta tai enemmän. Ammattilaisen hää- tai urheilurunko voi saavuttaa sulkimen luokituksen 2-4 vuodessa.
Kannattaako käytetty kamera, jolla on 100 000 laukaisua?
Kannattaa, jos runko on luokiteltu vähintään 200 000 laukaisulle ja muu kunto on hyvä. Aloittelijamallissa sama lukema tarkoittaa, että sulkimen loppu voi olla lähellä, ja se pitää näkyä hinnassa.
Kuluttaako videokuvaus suljinta?
Ei. Videokuvauksessa mekaaninen suljin on auki, joten se ei kulu. Pitkä videokuvaus rasittaa kuitenkin kennoa ja elektroniikkaa lämmöllä, mikä näkyy esimerkiksi ylikuumenemisvaroituksina.
Laskuri on vain lähtökohta
Laukaisumäärä on hyödyllinen luku, mutta rungon kunto selviää vasta kokonaisuudesta: tiivisteistä, korttipaikasta, kennosta, huoltohistoriasta ja käyttöolosuhteista. Ennen kuin myyt oman kamerasi tai vaihdat sen uuteen, kannattaa tarkistaa, miten komissiomyynti kamerakaupassa toimii. Hyväkuntoiselle rungolle löytyy ostaja, vaikka laskurissa olisi kuusinumeroinen luku.